Voiko läheisen kuolema olla iloinen kokemus?

 

Voiko läheisen kuolema olla iloinen kokemus?


Kyllä voi. Viisas ihminen ei vastusta mitään, mikä on jo tapahtunut.


Jokaisella ihmisellä on täydellinen vapaus sekä syntyä maailmaan, että poistua täältä.
Kuolema on siis vapauden ilmentymä.


Esimerkiksi monet äitinsä, tai isänsä menettäneet lapset suhtautuisivat asiaan luontevammin, jos muut ihmiset eivät kauhistelisi tilannetta. Ihminenhän ei kärsi silloin, jos hän hyväksyy kuoleman peruuttamattomuuden.


Paras tapa suhtautuaa kuolemaan on nähdä se itsemurhana, joka on kuolevan oma toive. Suuri osa ihmiskunnasta ei ajattele niin, mutta se olisi kuitenkin paras tapa.


Kuolemaahan ei voi peruuttaa, mutta ajatus läheisestä elää ikuisesti.


Lapsen kuolemaa voi ajatella myös niin päin, että jos lapsi ei olisi koskaan syntynytkään, niin surisimmeko häntä? Tai olisimmeko halunneet, että hän ei olisi koskaan syntynytkään? On siis viisasta olla iloinen siitä, että hän eli edes vähän aikaa.