Sinä Olet Luoja

  Miksi sairaus tekee meidät vahvemmiksi ja terveemmiksi? Todellisuus ja siten myös kehomme tila on mielemme heijastuma, ja "mielen- eli todellisuustilaan" vaikuttavat niin tiedostetut kuin tiedostamattomattomatkin tunteet ja tunnemuistot. Solumme ovat autonomisia ja pyrkivät aina harmoniatilaan (=terveys), jos vain itse sallimme sen. Myös fyysinen kuolema on harmoniatila, vapautuminen egosta, joka luo toiveitaan ajatuksilla ja kokemuksilla. Ja olemme täysin vapaita myös olemaan disharmoniatilassa (=sairauden tunne). Elämä on subjektiivinen uni, jossa päämääränä on aina vapautuminen astetta korkeampaan tunnetaajuustilaan (=ilo). Jos ihminen on ahdistunut, niin manifestoitunut sairaus tekee hänet paradoksaalisesti vahvemmaksi ja terveeksi, koska sairaus voimistaa aina halua päästä tasapainotilaan (=hyvinvointi).

  Jos yrität kovasti onnistua jossain asiassa, niin pienennät itseäsi ja mahdollisuuksiasi - koska yrität. Näet mahdollisuutesi ja itsesi rajallisina, ja se johtuu mielentilastasi (ego haluaa hallita maailmaa ja kokemuksia). Jos sitä vastoin keskityt itsesi ja ilonaiheidesi arvostamiseen eli olet yhtä todellisen olemuksesi kanssa (flow-tila), niin vastaanotat niitä todellisia toiveita, joita olet jo luonut. Ja ne ovat AINA paljon upeampia, kuin mitä kykenet itse mielessäsi kuvittelemaan. Olethan luonut ja vaalinut monia niistä jo kauan. Uskomusta yrittämisen sankarillisuuteen tuetaan paljon kertomalla "menestystarinoita" rikkaista, korkeasti koulutetuista ja kuuluisista ihmisistä - tai ahkerista ja vaatimattomista "kunnon kansalaisista", jotka ovat uhranneet elämänsä työlleen, perheelleen ja yhteisölleen. Näissä tarinoissa EI kuitenkaan usein puhuta todellisesta menestyksestä, jota on vain onnellisuuden tunne, eli henkilökohtaisten unelmien todellistuminen - ja usei...

  Paheksutko jotain inhimillistä asiaa tai tekoa, mitä tahansa? (väkivaltaa, varastamista, rikastumista, valta-aseman tavoittelua, puolison pettämistä, pornoa, prostituutiota, päihteidenkäyttöä, uhkapelaamista, sovinismia, feminismiä, lasten tai eläinten kaltoinkohtelua, luonnon tuhoaamista, "rasismia"...) Kertooko paheksuntasi siitä, että sinä olet "oikeassa"? Ei kerro. Negatiiviset tunnetilamme kertovat aina siitä, että olemme oman todellisen olemuksemme kanssa ERI mieltä. Mielipiteesi on kuitenkin paheksuessasikin "oikea", ja se mielipide on egon näkemyksiin eli erillisyysharhaan perustuva. Paheksuntasi kertoo siis siitä, että et ole ITSE vielä oivaltanut, miksi joku ihminen toimii paheksumallasi tavalla. Syyn ja seurauksen laki toimii aina aika-avaruudessa, ja kun paheksut jotain asiaa, niin esität samalla hetkellä kysymyksen: Miksi paheksun? Ja tulet itse ennemmin tai myöhemmin olemaan paheksunnan kohteena - jolloin saat kysymykseesi vastauksen. Usein...

  Mustasukkaisuuden kaltainen negatiivinen tunnetila on myös eroahdistus ja läheisriippuvuus. Hauska esimerkki eroahdistuksesta on pienen lapsen eroahdistus, joka on todellisuudessa paljon korkeampi tunne, kuin elämää jo paljon kokeneen aikuisen eroahdistus, joka on usein voimakkaiden pelkojen ja pettymysten eli negatiivisten tunnemuistojen värittämä. Kun vanhempi jättää lapsen hoitopaikkaan, niin lapsi saattaa näennäisen voimakkaasti vastustaa eroa vanhemmasta. Mutta jos vanhempi jääkin säälimään lasta, niin lapsi usein suuttuu ja huutaa kyynelten läpi: "MENE JO, TYHMÄ!!" Lapsihan tietää vielä intuitiivisesti, että negatiivinen tunne on kärsimyksen ainoa syy. Lapset ovat vain herkempiä aistimaan tunnetaajuuden laskuja. Kannattaa siis luopua mistä tahansa ahdistuksesta ja pelosta mahdollisimman nopeasti ja vapautua takaisin ilon tunnetilaan, jos haluaa nauttia elämästä.

  Mustasukkaisuus perustuu aina menettämisen pelkoon, mutta toisaalta ihminen, joka väittää, että ei koskaan tunne menettämisen pelkoa, ei puhu totta. Rohkea on se, joka tiedostaa pelkonsa eli inhimillisyytensä, eikä yritä kieltää niitä. Usein mustasukkaisimpia ovat sellaiset ihmiset, jotka pettävät itse, koska pettäminen saa heidät tuntemaan itsensä hetkellisesti voimakkaiksi - mutta samalla he pettävät myös itseään. Pettäjähän näkee myös kaikki muut ihmiset potentiaalisina pettäjinä, itsensä kaltaisina. Ylpeä ja häikäilemätön/välinpitämätön ihminen ei ole koskaan aidosti rohkea. Aito myötätunto kyllä usein sekoitetaan välinpitämättömyyteen ja "sydämen kylmyyteen" siksi, että näemme muut ihmiset aina sellaisina, kuin millaisia ITSE uskomme heidän olevan. Ylpeä näkee siis muut ihmiset joko ylpeinä, epäluotettavina tai säälittävinä. Rohkea ihminen tietää, että jokainen ihminen on perusolemukseltaan aidosti rohkea - pelko ja "pahuus/uhrius" on vain harhaa.

  Miksi "ongelmat" ovat aina pohjattomia ja miksi mitään "ongelmaa" ei voi koskaan ratkaista luomalla lisää lakeja ja sääntöjä? Se johtuu siitä, että kun ITSE tuijotat ongelmaa, niin näet ongelman, et sen ratkaisua. Elät aina oman mielesi mukaisessa todellisuudessa. Taivastellessasi jotain asiaa taivastelet itseäsi, et vain huomaa sitä. Ja et voi koskaan hallita muiden ihmisten todellisuuskokemusta! Yhteinen todellisuus on harha ja jokainen elävä olento on täysin vapaa olemaan "hyvä tai paha", kokemaan iloa tai kärsimystä. -et pääse eroon pedofiileistä halveksimalla heitä. -et pääse eroon lapsille suuttuvista vanhemmista tuomitsemalla heidät. -et pääse eroon "sovinisteista" tai "telaketjufeministeistä" pilkkaamalla heitä. -et pääse eroon elintasoeroista olemalla kateellinen sinua rikkaammille tai syyttämällä poliitikkoja ja yhteiskuntaa. -et pääse eroon "vääräuskoisista" tai "hulluista uskovaisista" säälimällä heitä....

  Miksi niin monet kansanperinteemme viisauksista varoittavat liian nopeasta ja hätäisestä reagoinnista? Eikö intuitiivisuus ja hetkessä eläminen olekaan hyvä asia? Tämä johtuu siitä, että intuitiivinen inspiraatio ja toiveikas tai sitä matalampiin tunnetiloihin perustuva innostus ovat aivan erilaisia todellisuustiloja. Intuitiivinen inspiraatio on "tietämistä", toiveikas, ylpeä, vihainen tai pelokas innostuminen sensijaan johtaa aina ennemmin tai myöhemmin pettymykseen. Hätiköinnistä varoittavat nämä sananparret: "Maltti on valttia." "Parempi katsoa kuin katua." "Kannattaa nukkua yön yli (ennen kuin tekee tärkeän päätöksen)." "Tyhmyydestä sakotetaan." "Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee." "Hätäilemällä syntyy vain kusipäisiä lapsia." "Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa." "Vannomatta paras." "Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa." Presidentti Niinistö puhui "tolkun ihm...

  Miksi luovuus on arvokkaampaa kuin raha, maine ja kunnia? Luova tila eli inspiraation tila, uusien mieltäylentävien kokemusten vastaanottamisen tila, on ainoa mielentila, jota kukaan meistä koskaan tavoittelee. Raha on energiaa, mutta raha on arvotonta energiaa ilman sen mahdollistamaa mieltäylentävää kokemusta. Ja jos käytät rahaa asioihin, joiden toivot kohottavan mielentilaasi, niin et olekaan intuitiivisen inspiraation tilassa, vaan korkeintaan turhautunut tai toiveikas. Inspiraatiosi käyttää rahaa oli siis lähtöisin egosta, eikä se ollut intuitiivinen. Tästä johtuu se, että rikkaat ihmiset eivät ole onnellisempia kuin köyhemmät. Raha ja ostaminen ei tee ihmistä onnelliseksi, vaan luovuus - ja rahalla saatavien asioiden aito arvostaminen. Jos ostat paljon tavaraa tai palveluja vain siksi, että mielialasi kohoaisi, et siis voi "haltioitua" noista ostamistasi asioista aidosti ja hetkeä kauemmin, koska egon tunnetaajuustilassa et vastaanota TODELLISIA toiveitasi. Sekä ns. ...

  Miksi kannattaa aina antaa "armon käydä oikeudesta", jos joku toinen ihminen on tehnyt mielestäsi jotakin "pahaa" tai "vääryyttä"? Siksi, koska jos syytät toista ihmistä jostain - mistä tahansa - niin todellisuudessa syytät itseäsi. Sillä olemme aina itse osallisia kaikkeen, mitä elämässä koemme. Ja kun "armahdat" toisen ihmisen, niin armahdatkin itsesi. Saavutat mielenrauhan. Toisten ihmisten haukkujilla ja moralisteilla on kyllä aina paljon kannattajia, koska loukkaantujia ja ylpeitä ihmisiä on maailmassa paljon, mutta viisas on vain sellainen ihminen, joka ei syytä eikä sääli ketään, millään tekosyyllä.

  Miksi monissa hengitysharjoituksissa uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys? Koska manifestoimme toiveitamme irtipäästämällä, emme yrittämällä. Parhaat asiat tapahtuvat siis aina sallimalla eli ottamalla ne vastaan, eivät kontrolloimalla ja hallitsemalla. Monilla meillä on voimakas tarve hallita elämää, ja siksi on hyödyllistä keskittyä sallimiseen. Luominen taas tapahtuu itsestään, kokemusten kautta. Ei-toivottu kokemus luo toivottua. Myös sisäänhengitys on kuitenkin yhtä tärkeä kuin uloshengitys, koska se uudistaa meitä. Pitää meidät hengissä. Mielenrauha ja siten myös fyysinen terveys perustuu uuden luomisen ja sen sallimisen väliseen tasapainoon.

  Kun heräsit tänään, tunsitko tyytyväisyyttä? Jos satoi, niin kuuntelitko sadetta - edes hetken, ihan kaikessa rauhassa? Vai olitko nopeasti "taistelutilassa"? Valmiina yrittämään ja ponnistelemaan, kuten edellisinäkin päivinä? Jo valmiiksi toivottomana - tai korkeintaan toiveikkaana, et siis luottavaisena ja innokkaana? Kuin yrittäisit selvitä tästäkin harmasta päivästä viimeisillä voimillasi? Jos toiveesi ja unelmasi eivät NÄYTÄ toteutuvan niin se johtuu vain siitä, että toistat rutiininomaisesti suunnilleen samaa toimintakaavaa joka päivä. Ja koska toistat tuota kaavaa rutiininomaisesti, eikä se ole tähänkään saakka uottanut haluamiasi tuloksia, niin et enää itsekään usko voivasi manifestoida noita tuloksia. Toiveesi ovat kuitenkin jo olemassa, sillä loit ne omilla ajatuksillasi. Ajatuksesi ovat energiaa. Ja sinä päätät, millaista energiaa eli kokemuksia omaan elämääsi valitset. Muuta siis rutiinejasi. Pienikin muutos on kuin halkeama muurissa, ja tuo halkeama mahdollista...

  Voimme vaistota eli aistia toisen ihmisen tunnetaajuustilan, mutta emme voi kokea hänen henkilökohtaista todellisuustilaansa On siis erotettava "telepatia"/vaistoaminen ja henkilökohtaisen todellisuustilan tunteminen. Ne eivät ole fysiikan näkökulmasta sama asia, vaikka liittyvätkin toisiinsa. Molemmissa on kyse värähtelytaajuuksista. Kun toinen ihminen aistii tunnetilasi, niin hän vaistoaa sen, kuin eläin. Ja vaistoamme kaikki muiden ihmisten tunnetiloja, silloinkin, kun emme tee niin tietoisesti. Jos esimerkiksi pelkäät, että toinen ihminen ei pidä sinusta, niin hän vaistoaa pelkosi. Mutta hän saattaa tulkita pelkosi omien asenteidensa eli uskomustensa pohjalta myös aivan väärin. Tästä ilmiöstä johtuu se, että usein "uhmpirehellisiä" ihmisiä epäillään esim. varkaiksi. He pelkäävät niin paljon varkaaksi leimaantumista, että heitä paradoksaalisesti myös epäillään. He saattavat jopa ilman syyttään jäädä kiinni varkaudesta, eli "pahin pelko manifestoituu"...

  Jos olet ollut toiveikas, mutta kokenut paljon näennäisiä pettymyksiä elämässäsi - näennäisiä siksi, että emme koskaan koe mitään, jolla ei olisi merkitystä - niin voit vahvistaa uskoasi vetovoiman lakiin ja tietoiseen manifestointiin todellistamalla ajatuksia ja mielikuvia, joihin ei liity vastustusta eli oman mielesi resistanssia (manifestaation estävää epäuskoa). Kun toiveesi on yleisluonteinen tai siihen ei liity voimakasta "haluamista" se todellistuu helpommin. Ja esimerkiksi linnut ja muut eläimet sekä pienet lapset osallistuvat tällaiseen manifestointileikkiin mielellään, ja vastaanottavat toiveesi siksi, koska ovat vaistotilassa. Toivo näkeväsi harvinaisia tai erikoisella tavalla käyttäytyviä eläimiä, höyheniä, toistuvia tai muuten merkityksellisiä numerosarjoja kellonajoissa ja autojen rekisterikilvissä. Tai toivo kokevasi hauskoja kanssaluomistilanteita täysin tuntemattomien ihmisten kanssa kadulla tai kaupoissa. Ja koska olet tietoisesti toivonut (esittänyt toive...

  Oletko joskus kokenut tilanteita, joissa olet luottavainen ja toiveikas ja "avoimin mielin", ja sitten tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa ensin lupaavalta, mutta joka onkin lopulta kaikkea muuta, kuin mitä todella toivoit? Eli koet "irvokkaan" pettymyksen. Saat "paskan palkaksesi". Tällaiset tilanteet mahdollistuvat siksi, että mielesi oli kyllä avoin, mutta ne paljastavat myös sen, että olet yrittänyt vaikuttaa asioiden kulkuun tahdonvoimallasi. Mehän vedämme AINA puoleemme ajatuksia eli mielikuvia, joihin keskitämme huomiomme. Se johtuu vetovoiman laista, joka on universumia ylläpitävä voima. Olet siis YRITTÄNYT visualisoida ja toivoa jotain asiaa, ja kun tuo visualisoimasi asia sitten manifestoituu, niin se tuottaakin karvaan pettymyksen. Eli "saat mitä itse tilasit". Tuo pettymystä ja turhautumista tuottava asia, joka manifestoitui, paljastaa hyvin selkeästi sen, mihin aktiivinen tahtominen ja haluaminen johtaa. Korkeampi olemuksemme korostaa...

  Manifestoinnista ja visualisoinnista puhutaan nykyisin paljon ikään kuin todellisuuden manipulointitekniikkana, ja siksi on hyvä muistuttaa, että kaikkivoipaisuus mahdollistaa myös ei-toivotut manifestaatiot: Toiveikas visualisoiminen johtaa pettymykseen! Ja miksi näin tapahtuu? Emmekö luokkaan omaa todellisuuttamme toiveillamme? Kyllä luomme. Mutta jos keskität ajatuksesi aktiivisesti johonkin tiettyyn tavoitteeseen, niin voit manifestoida tuon toivomasi asian myös egon tunnetiloissa, koska vetovoiman laki saa sinut kokemaan aktiivisten ajatustesi mukaista todellisuutta. Et siis ole VASTAANOTTANUT intuitiivisesti toivettasi, vaan HALUAT jonkun tietyn asian todellistuvan. Jos olet turhautunut tämänhetkiseen elämäntilanteeseesi ja visualisoit kiihkeästi parempia olosuhteita (yrität siis manipuloida mielesi voimilla todellisuuttasi), niin visualisoimasi asia voi kyllä manifestoitua, mutta koska olit alun perin turhautunut, niin manifestaatiokaan ei ole todellinen toiveesi. "Ruoho ...

  Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Jos tähyät kauas, et näe lähelle. Miksi joskus petymme myös "suuriin unelmiimme"? Jos odotat turhautuneena ja kärsimättömänä, että elämä tarjoaisi sinulle HETI NYT täydellisen kumppanin, unelmatyön, luksuselämän, kuuluisuutta, pikavoittoja ja kauneutta ja terveyttä, niin et havaitse kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka ovat tarjolla juuri nyt ja jotka mahdollistaisivat muutoksen edes hieman parempaan suuntaan. Ja siksi kärsimätön ja tyytymätön kieltäytyy usein ottamasta edes sitä ensimmäistä askelta kohti muutosta, jota hän kiihkeästi kaipaa. Elämä ei kuitenkaan ole koskaan hetkeäkään kaikkien toiveidemme kaltainen, vaan olemme aina kulkemassa joitain unelmiamme kohti, ja siksi täydellisyydentavoittelija pettyy aina - aivan kuten pelokaskin. Pelokas kieltäytyy unelmoimasta, koska pelkää tuntematonta ja sen vaatimaa uudistumista ja joustavuutta, sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Tyytymätön ai arvosta niitä asioita, joita hänell...

  Miksi myös "valaistuneet tietäjät" ovat varoittaneet ihmisiä magian "vaaroista"? Kaikki elämähän on taikuutta, eli emme eläisi hetkeäkään, ellemme koko ajan manifestoisi esim. elintoimintojamme. Elämme henkilökohtaisessa unessa, aistimustemme ja mielikuviemme luomassa harhassa. Kun puhumme tietoisesta magiasta eli "todellisuuden manipuloinnnista ajatuksia hallitsemalla", niin on syytä erottaa toisistaan "valkoinen" ja "musta" magia. Valkoinen magia on toiveiden sallimista flow-tilassa eli synkronisessa harmoniatilassa. Valkoinen maagikko "taikoo" vastaanottamalla toiveajatuksia ja toivottuja mielikuvia, jotka ovat jo olemassa korkeassa värähtelytaajuudessa. Hän ei siis YRITÄ ajatella niitä, vaan hän vain uskoo mielikuvien todellisuuteen ja vastaanottaa noita mielikuvia synkronisesti täydellisellä hetkellä, haluamatta ja tarvitsematta niitä. Fyysinen todellisuutemme ja mielikuvien ja ajatusten todellisuutemmehan ovat molemmat...