Unelmoit vain siksi, koska haluat kokea iloa - ilo on siis todellinen päämääräsi, eivät unelmat, joiden toivot todellistuvan

 



Nautit elämästäsi siksi, koska sinulla on joka hetki vapaus valita ilo, kärsimyksen sijaan.


Elämän ainoa tarkoitus on siis ilon ja tyytyväisyyden tunnetilan manifestoiminen - toiveet ja unelmat, joiden uskot tekevän sinut iloiseksi, ovat vain tekosyitä sille, että saisit kokea iloa.


Ja voit kokea iloa mistä tahansa syystä.


Ja kun tunnet iloa mistä tahansa syystä, myös unelmasi todellistuvat.


Olet matkalla omassa elämässäsi, ja matkasi voi onnistua vain, jos iloitset matkastasi. Jos sen sijaan odotat kärsimättömänä matkan päättymistä ja kotiinpaluuta, matkasi ei ole iloinen.


Siksi "jumalaa" palvova ihminen, joka odottaa saavansa "palkkansa taivaassa" kärsii täysin turhaan, ja aikaansaa kärsimyksensä itse.


SINÄ olet oman todellisuutesi ainoa luoja.

Kommentit

  1. Joka hetki vapaus valita ilo kärsimyksen sijaan, on vahva väite, eikä sille ole todellisuuspohjaa. Tai sitten Gazan kärsivät ihmiset - lapset ovat vain heikkoja mieleltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun arvioit ulkopuolisena ihmisiä sodan keskellä et tunne heidän tunnetilojaan etkä siten voi tietää, kuka kärsii ja kuka ei. Tunnemme iloa aina vapautuessamme astetta matalammasta tunnetilasta hieman korkeampaan. Ja onnellisuus on aina suhteellista. On hyvin tavallista, että esim. länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa elävä ihminen näkee kehitysmaiden ihmiset kärsivinä, mutta todellisuus on usein aivan toisenlainen, ja tämä johtuu siis siitä, että onnellisuus on tunnetila, ei olosuhde. Hyvä esimerkki ovat myös esim. Balkanin mustalaisslummeissa tai kaatopaikoilla iloisesti leikkivät lapset. Lapsen ilo on ehdotonta, koska lapsi ei koe useinkaan toivottumuutta eikä katkeruutta. Hyvissä rauhallisissa oloissa ihminen voi olla vastaavasti syvästi masentunut, jos hän ei kykene arvosstamaan nykyhetkeä. Olen itse esim. kokenut tilanteen, jossa leikki-ikäinen lapseni kuoli ilman mitään syytä nukkuessaan. Tuohonkin kokemukseen sisältyi hyvin syvää rauhan tunnetta, lapsen kuolemahan poistaa usein ihmiseltä kuolemanpelon. Ja jos suremme kuolemaa niin surumme kertoo vain siitä, että kuollut itse tuntee suunnatonta vapautta ja iloa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!