Miten negatiivinen ja positiivinen "nöyryys" eroavat toisistaan?

 



Negatiivinen nöyryys on alistumista, kärsivien säälimistä tai muiden ihmisten ylentämistä tai paheksumista.


Millaista sitten on hyödyllinen eli positiivinen "nöyryys"?


Hyödyllinen "nöyryys" on sitä, että tiedostaa, mikä on "omaksi parhaaksi", eikä yritä voittaa muita ihmisiä tai kontrolloida ja muuttaa väkisin ei-toivottuja olosuhteita.


Ylpeiden ihmisten on usein hyvin vaikea luopua ylpeydestään ja siksi ylpeä ihminen syyttää muita ihmisiä ja olosuhteita sen sijaan, että kunnioittaisi sekä muita että itseään täysin ehdoitta ja luottaisi siihen, että "elämä kantaa", jos vain luovumme tarpeestamme yrittää kontrolloida sitä.


Aito itsekunnioitus eli mielenrauha on ainoa tunnetila, joka vapauttaa ihmisen. Viisaalla tavalla "nöyrä" ihminen ei siis taistele mitään eikä ketään vastaan, koska hän tuntee oman arvonsa ilman, että hänen on tarpeen sitä muille ihmisille todistella.

Kommentit

  1. Nöyrä ihminen näkee myös omaan mieleensä ja uskaltaa todeta, ettei se mitä hän siellä näkee ole aina kaunista ja hyvää.

    VastaaPoista
  2. Eikä tarvitsekaan olla. Koemme iloa aina vapautuassamme astetta korkeampaan tunnetaajuustilaan, ja ajatuksemme tulevat aina kunkin hetkisen mielentilamme taajuudelta. Masentuneen on siis tunnettava hetki vihaa, jotta tunnetaajuustila kohoaisi. Ja ne ihmiset, jotka ehkä ovat joskus vihamme kohteina ovat joko samalla taajuudella meidän kanssamme eli osallisia itsekin - tai aidosti myötätuntoisia, jolloin he eivät "loukkaannu". "Ei haukku haavaa tee."

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!