Miksi usein "koputamme puuta" puhuessamme tulevista tapahtumista, joiden toivomme onnistuvan?

 

Miksi usein "koputamme puuta" puhuessamme tulevista tapahtumista, joiden toivomme onnistuvan?


Miksi näyttelijät toivottavat toisilleen onnea sanomalla "break your leg"?


Molemmat tavat pohjautuvat shamanistiseen ajatteluun, eli ihminen, joka puhuu tulevista asioista, haluaa osoittaa sekä itselleen että muille tiedostavansa, että "onnistuminen" on kiinni sekä mielentilastamme, että myös siitä, mitä olemme itse tiedostamattamme "tilanneet" tapahtuvaksi - eli manifestaatioiden synkroniasta.


Emme esimerkiksi tiedosta useimmiten etukäteen ongelmia, onnettomuuksia ja pettymyksiä, joita kohti olemme kulkemassa, ja siksi suojaamme itseämme ylimielisyydeltä tiedostamalla avoimesti myös epäonnistumisen mahdollisuuden ja kunnioittamalla elämän arvaamattomuutta.


Muinaiset shamanistiset ihmiset ovat koputtaneet nimen omaan puita siksi, että he ovat uskoneet olevansa yhteydessä henkimaailmaan ja elämän energiaan puiden kautta. Puuta koputtamalla on siis otettu yhteys omaan korkeampaan olemukseen, intuitiiviseen viisauteen.


Myös kansanviisaudet "älä nuolaise ennen kuin tipahtaa", "puhumatta paras", "hiljaisuus on kultaa", "ei kannata puhua suulla suuremmalla", "muita ihmisiä halveksiva kaivaa aina omaa kuoppaansa", "ylpeys käy lankeemuksen edellä" ja "minkä taakseen jättää sen edestään löytää" varoittavat puhumasta ylpeästi tulevista tapahtumista etukäteen - tai puhumasta pahaa muista ihmisistä, joiden todellisuustilasta ja haasteista emme voi koskaan tietää kaikkea.