Onko askeettisuus hyödyllistä?

 

Onko askeettisuus hyödyllistä?


Asketismi eli vähään tyytyminen on hyödyllistä vain, jos se tuottaa onnellisuutta eli aitoa tyytyväisyyttä.


Ja askeetti on onnellinen vain, jos hän ei ole "marttyyri" vaan todella nauttii asketismista.


Monet askeetit kuitenkin uhraavat itsensä ja ovat ylpeitä, eli yrittävät todistella kykyään itsekuriin muille ihmisille ja myös itselleen.


Rakastunut ihminen voi olla "askeetti" huomaamattaan eli hänellä ei esim. ole nälkä, koska "rakkaus ruokkii hänet".


Se, joka yrittää olla syömättä (esim. laihtuakseen), ei voi hyvin, koska hänen todellinen toiveensa on syödä. Ja koska hän ajattelee koko ajan tuota kiellettyä asiaa, hän kärsii. Hän siis taistelee omia toiveitaan vastaan - ja siksi myöskään toive laihtua ei toteudu.


Jos vähään tyytymisen motiivina on epäonnistumisen pelko ("jos en vaadi paljon niin en voi menettääkään paljon") niin vaatimattomuus aikaansaa turhaa kärsimystä.


Emme voi koskaan väheksyä omia todellisia toiveitamme tuntematta kärsimystä.