Ajatuksia sielunvaelluksesta ja "karmasta"

 

Ajatus edellisistä elämistä vaikkapa intiaanina tuntuu romanttiselta. Mutta miksi niin monella ihmisellä tuntuu olevan entisiä elämiä juuri intiaanina?


Jos kysyt selvänäkijältä edellisistä elämistäsi, niin hän saattaa "kanavoida" niitä - mutta hän saattaa myös lukea telepaattisesti omia ajatuksiasi ja kertoa millaisia elämiä TOIVOISIT kokeneesi. Tai hän saattaa tavoittaa minkä tahansa joskus eläneen ihmisen elämäntarinan energian.

Myös moni pikkulapsi kertoo edellisistä elämistään. Hän voi kertoa todellisista kokemuksistaan, mutta hänkin voi kertoa myös jonkun muun kokemuksista. Lapsihan oli ennen syntymäänsä myös Kaikki Mikä On - ja Kaikki Mikä On Ollut.


Inkarnaatiotarinatkin perustuvat siis uskomuksiimme, eli voit itse päättää, uskotko niihin.


Se, miksi meillä jokaisella on tietynlainen persoona ja lahjakkuuksia syntyessämme voi olla myös vain kollektiivinen manifestaatio: Ihmiskunta saa sitä mitä ihmiskunta kollektiivisesti tilaa. Yksilöt ovat aina täydellisiä osia kaikkeuden synkroniassa.


Egosielun näkökulman voi ottaa ja uskoa, että sielu joka vaeltaa on ikäänkuin "värähtelyä johon ovat kiinnittyneet muistot", neutraalina karmana. Muista, että negatiivista karmaa voi olla olemassa vain jos näemme jonkun asian negatiivisena, kaikki on aina suhteellista ja perustuu tulkitsijan näkökulmaan. Mikään synnynnäinen ominaisuus tai olosuhde ei siis ole "karmallinen rangaistus" ellet itse näe sitä rangaistuksena!


Jos ihminen siis ottaa tuon egosielun näkökulman, niin silloin "sielun matka on totta", koska uskomukset todellistuvat minkä tahansa elämän unessa, vaikka mitään ei "todella tapahdukaan".


Eli silti kaikkeuden näkökulmasta katsottuna on vain kaikkeus ja samalla "ei mitään".


Esim. taiteilijoiden synnynnäinen lahjakkuus on samanlainen ominaisuus kuin autismi, sokeus, ääniyliherkkyys, oikea- tai vasenkätisyys, pituus, lyhyys tai heterous ja homous. Yksi ominaisuus korostuu ja samalla toiset ominaisuudet ja lahjakkuudet voivat olla heikompia. Jollain toisella ihmisellä taas korostuu joku muu ominaisuus.

Esim. kuvataiteilija tai näyttelijä voi olla erittäin lahjakas (siis vastaanottamaan herkkyydellään intuitiivisesti ideoita ja toteuttamaan niitä), mutta monen mielestä "aivan mahdoton ihminen", diiva, yliherkkä, "sekopää". Joten hänen haasteensa on oppia hallitsemaan herkkyyttään ja välttämään ylpeyttä.


Autistiksi tai homoksi syntyminen taas haastaa sekä autistin tai homon itsensä, että muut ihmiset hyväksymään tuon "erilaisuuden", ja kun autisti tai homo itse hyväksyy itsensä niin hän on vapaa ja muut ihmiset ovat oppineet tuntemaan puhdasta myötätuntoa, EI ylpeyttä (vain itseään halveksivaa tai ylpeää autistia tai homoa kiusataan).

Tällä hetkellä maailmassa elää todella paljon "autismin kirjoon" kuuluvia ihmisiä (määritelmä perustuu pelkästään mielipiteisiin), jotka kokevat itsensä joko "sairaiksi tai terveiksi" riippuen siitä, arvostavatko he itseään ja vahvuuksiaan. Aina, kun joku ominaisuus on "yleisesti halveksittu tai väheksitty", niin juuri sitä ominaisuutta ilmentäviä ihmisiä syntyy lisää, koska kaikki mitä vastustamme lisääntyy. Siksi yksittäisen "sielun valinta" on aina myös yhteisön manifestaatio.


Voit siis uskoa edellisiin elämiisi, jos se tuntuu hauskalta. Mutta älä tuijota menneiden elämiesikään negatiivisia kokemuksia, ellet halua niiden aktivoituvan nykyhetkessä.


Menneisyys meni jo, on vain tämä hetki.