Iän ja kokemusten karttuessa toiveiden määrä koko ajan lisääntyy, ja siksi myös valintatilanteita, eli tarkentavia kysymyksiä, tarvitaan enemmän

Ja mitä ovat nuo tarkentavat kysymykset? Ne ovat tilanteita, jotka koemme negatiivisessa tunnetilassa ongelmina ja vastoinkäymisinä, mutta korkeassa tunnetilassa siis tärkeinä haasteina ja kysymyksinä, jotka mahdollistavat täydellisen valinnanvapautemme.

Todellisuutemme ei koskaan ole hetkeäkään staattinen eli pysyvä tila, ja siksi uusia kysymyksiä tarvitaan koko ajan. Mutta kysymys ei luo kärsimystä, vaan se, että kieltäydyt vastaanottamasta vastausta, jonka kysymys loi.

Ainoastaan negatiivisessa tunnetilassa ollessamme saatamme siis kokea, että universumi ja korkeampi minämme ("jumala") on meistä itsestämme erillisenä vaikuttava voima, joka "kiusaa ja testaa" meitä. Kukaan muu ei koskaan aikaansaa negatiivista tunnetilaa sinussa, kuin sinä itse. Jos tuijotan kysymystä, etkä vastaanota sen luomaa vastausta, tunnet kärsimystä. Kun päästät irti kysymyksestä, ja luotat siihen, että se todella on jo luonut vastauksen itseensä, niin vastaus eli toiveesi todellistuu.

Luot siis myös kaikki ongelmasi täysin vapaasti itse. Mitä enemmän sinulle on elämäsi varrella kertynyt toteutumattomia haaveita ja toiveita, joita et vielä ole vastaanottanut kokemusmaailmaasi, niin sitä enemmän koet edelleen haasteita, kunnes lopulta suostut aidosti ja vilpittömästi tunnetasolla uskomaan unelmiisi, eli vastaanottamaan ne asiat, joita olet kiihkeästi toivonut.

Jos olet ns. rankaissut itseäsi jo pitkään, eli kieltäytynyt arvostamasta itseäsi jo perusolemukseltasi suunnattoman arvokkaana olentona, niin tunnet pienetkin negatiiviset tunnetilasi suhteessa voimakkaampina, koska toiveidesi virta on jo niin suunnaton. Mutta vastaavasti myös korkeassa tunnetaajuustilassa kokemasi ilo on sekin voimakkaampaa ja "täydempää". Ja siksi tuollaista tunnetilaa kutsutaankin "täyttymyksen tilaksi": Kun sallit vihdoin kärsimysten kokemisen sijaan tunnetilasi kohoamisen, olosuhteista täysin riippumatta, niin "täytyt uskosta unelmiisi", eli tunnet niiden olemassaolon.

Ja tuollaisena hetkinä mahdollistat sen, että vetovoiman laki reagoi korkeaan tunnetaajuuteesi, lakkaa tarjoamasta sinulle lisää ongelmia, ja alkaakin tarjota sinulle yhä enemmän täyttymyksen tunteita, jotka samalla manifestoituvat nyt myös konkreettisesti todelliseksi kokeminasi toiveina.

Ja jos ns. kärsimyshistoriasi on hyvin pitkä, niin tuollaisena irtipäästämisen ja vapautumisen hetkenä saatat kokea hyvin äkillisen ja voimakkaan "padon murtumisen" tunteen, koska olet lopettanut kamppailusi virtausta vastaan, ja antaudutkin toiveidesi virran vietäväksi, ilman minkäänlaista taistelua. Ja tuolloin myös toiveitasi alkaa toteutua "sarjana", eli useita toiveita toteutuu peräkkäin, koska jokainen toteutunut toive kohottaa tunnetilaasi, ja kohonnut tunnetilasi mahdollistaa sen, että havaitset "oleviksi" myös muut toiveesi.

Tunnetaajuustilasi on siis tuollaisena hetkenä kohonnut pysyvästi korkeammalle tasolle, jossa avatutuvat aivan uudenlaiset maisemat, ja aivan uudenlaiset mahdollisuudet. Myös uudet haasteet ja kysymykset avautuvat tietenkin nekin näissä uusissa näköaloissa (tätä kuvaa sanonta "rikkailla on rikkaiden ongelmat", eli mitä enemmän ihmisellä on omaisuutta, niin sitä enemmän hänellä on myös omaisuuteen liittyviä huolia, eli onnellisuus on aina täysin suhteellista), mutta jos olet edellisellä tasolla oppinut jo arvostamaan vilpittömästi kysymyksiä eli haasteita, niin voit tällä uudella tasolla kokea paljon vähemmän kärsimystä, ja nauttia vihdoin vapaammin luomistyösi tuloksista.

Tunnetaajuustasosi kohoamisen aivan uudelle tasolle mahdollistaa se, että olet onnistunut puhdistamaan ja neutraloimaan vanhat, negatiiviset tunnemuistosi, ja siksi koet nyt aivan kuin uudelleensyntymän, eli olet jälleen "puhdas taulu", jollainen olit pienenä lapsena.

Tarotkorttipakan ns. suuressa arkanassa tällaista uutta alkua, uutta seikkailua kuvaa narri, ja pienessä arkanassa ässäkortit. Meillä on elämässämme koko ajan meneillään tällaisia, joko lyhyempiä tai pidempiä syklejä, joiden aikana "poltamme pois pelkojamme", ja vastaanotamme tuon pelkojen eliminoinnin kautta uutta elinvoimaa ja uskoa mahdollisuuksiimme.

Kontrastia, eli ei-toivottua kokemalla, olet siis jalostanut omia toiveitasi yhä enemmän  unelmiasi vastaaviksi. Ja vaikka et vielä havaitsisi elämässäsi konkreettista, "suurta unelmaa", eli sen manifestaatiota (huomaa, että pienempiä unelmia toteutuu joka hetki, esim. kun solusi uusiutuvat, sydämesi lyö, ja hengityksesi jatkuu keskeytyksettä!), niin olet kuitenkin ikään kuin veteen piirretyn viivan päässä jostain todella suuresta haaveestasi. Haaveesi "suuruus" kuitenkin vähenee sitä mukaa, kun haaveesi alkaa tuntua sinusta yhä enemmän mahdolliselta, ja todennäköiseltä. Sana "todennäköinen" kuvastaa siis unelmanluomisprosessin loppua, unelman todellistumista: Se, mikä on "todellisuuden näköinen", on "totta", koska "näemme sen itse totena". 

Koska tarkastelet omaa elämääsi niin läheltä, niin et itse ehkä näe "suuria linjoja", mutta korkeampi minäsi näkee koko ajan elämäsi kokonaisuuden aivan erilaisesta perspektiivistä, ja tietää, että olet koko ajan ollut matkalla kohti unelmiasi, vaikka sinusta ei ole suinkaan aina tuntunut siltä.

Kuvittele itsesi muurahaisena kulkemassa kohti pesää, joka muurahais-sinun näkökulmasta tuntuu olevan hyvin kaukana, koska muurahaisena et näe pesää, mutta "korkeampana itsenäsi" näet, missä muurahainen kulkee, ja missä pesä on, ja siksi tiedät, että muurahaisolemuksesi on koko ajan matkalla kohti päämääräänsä. 

Tosin tosielämän muurahainen ei ihmisen lailla ole huolissaan siitä, löytääkö se koskaan tuota pesää, vaan muurahainen nauttii matkasta kohti pesää, koska se tietää vaistotasolla, etttä matkalla oleminen eli elämä itsessään on elämän tarkoitus, ja siksi muurahainen ei tunne kärsimystä. Eikä muurahainen pelkää edes omaa kuolemaansa, sillä muurahainen tietää, että muurahaiselämä jatkuu muissa muurahaisissa, jos se itse sattuu kokemaan fyysisen kuoleman. Ja aivan samalla tavalla meidän ihmistenkin kannattaa suhtautua elämään ja kuolemaan, jos haluamme todella nauttia elämästämme.

Vanhemman ihmisen viisaus on sitä, että elämää paljon kokenut ihminen tietää jo kokemustensa opettamana, että kaikki ongelmat ratkeavat aina, ja että elämä kantaa.

Iloitse siis siitä, että sinulla ei ole rahaa, ja saat rahaa. Rahattomuus mahdollistaa keskittymisen ei-aineellisen onnellisuuden kokemukseen.

Iloitse siitä, että sinulla ei ole kumppania, ja löydät kumppanin. Yksinäisyys mahdollistaa keskittymisen oman itsen rakastamiseen, eli korkeamman minän läsnäolon kokemiseen.

Iloitse siitä, että koet sairauden ja vastaanotat sen avulla terveyden. Sairaus ja kivut ovat vain viestejä siitä, että kehomme solut pyrkivät parhaillaan harmoniatilaan. Sairaus mahdollistaa siis lepäämisen, ja keskittymisen kehollista harmoniatilaa kohti kulkemiseen. 

Todellisuutesi juuri nyt imitoi ja kuvallistaa siis tunnetilaasi juuri nyt. Ja jos valitset mistä tahansa syystä huolettomuuden ja elämänilon nyt, niin mahdollistat samalla hetkellä toiveidesi virran vuolaan virtauksen luoksesi, helposti ja ilman taistelua.