Mitä on "vastustajaa kunnioittava taistelu" eli "voimien mittelö"?

 

Mitä on "vastustajaa kunnioittava taistelu" eli "voimien mittelö"?


Itämaisten itsepuolustuslajien harrastajat tuntevat tämän taistelumuodon, joka perustuu kunnioitukseen, kehon- ja mielenhallintaan ja rohkeuteen. Siksi vastustajalle myös aina kumarretaan.


Voimakkain soturi on se, joka ei tunne lainkaan pelkoa, ei myöskään sääliä, sillä häntä vastaan ei voi kukaan vihainen edes hyökätä. Tunnetaajuudet ovat aivan liian erilaiset.


Amerikkaan muuttaneet eurooppalaiset pelkäsivät intiaaneja, joista monet olivat kirjaimellisesti säälimättömiä rohkeudessaan, eli he eivät säälineet eivätkä pelänneet vastustajaa, mutta eivät pelänneet myöskään omaa kuolemaansa. Intiaaniheimot saivat espanjalaisilta ja portugalilaisilta hevosia (mantereen alkuperäiset hevoset olivat kuolleet sukupuuttoon jääkauden lopulla) ja hallitsivat niitä parhaimmillaan "ajatuksella", siis pysymällä vaistotilassa, jolloin hevosen ja ihmisen tunnetaajuus on sama.


Monet intiaanit taistelivat siis "kuin eläimet", tuntematta vihaa. Sana "eläimellinen" on siis tulkittu negatiiviseksi, vaikka se on alun perin positiivinen sana kuten myös tuo sana "säälimätön". Säälimätön kunnioittaa vastustajaansa ja voi myös tappaa tämän kunnioituksen tilassa, koska kuolema vapauttaa - se ei siis ole rangaistus ja häviö vaan voitto.


Monissa intiaanikulttuureissa kuten asteekkien kulttuurissa esiintynyt ihmisten uhraaminen "jumalille" ei perustunut "henkien pelkäämiseen" vaan kunnioitukseen. Ja ihmisuhriksi valituksi tuleminen oli kunniallinen tehtävä (toisin kuin pelkoon perustuvissa monoteistisissä uskonnoissa "marttyyrius", joka on negatiivista uhrautumista). Asteekithan uhrasivat myös pikkulapsia.


Asteekitkin olivat ihmisiä, joten heissaäkin saattoi tietenkin olla pelokkaita yksilöitä.


Säälimätön ja vastustajaa kunnioittava taistelu perustuu shamanistiseen ajatteluun, jossa voimia voidan koetella eläinten tavoin, mutta taistelussa kuoleminenkaan ei ole "paha" eikä pelottava asia vaan olomuodon muutos, kuin siirtyminen viereiseen huoneeseen.