Mikä on ehdollisen ja ehdottoman rakkauden ero?

Ehdollinen rakkaus ei ole rakkautta lainkaan, koska muutumme joka hetki eli synnymme uudeksi ja myös toiveemme muuttuvat. Ja jos emme rakasta itseämme ja muita ehdottomasti, niin emme anna itsellemme emmekä muille vapautta todellistaa omia toiveitaan. Siksi ehdollinen rakkaus johtaa aina kärsimykseen.

Ehdottomasti rakastava taas ei kärsi, koska hän rakastaa itseään ilman mitään ehtoja. Ja siksi hänen toiveensa toteutuvat missä olosuhteissa tahansa - ja riippumatta siitä, millaisia valintoja muut ihmiset tekevät.

Myös kuoleman pelkääminen on ehdollista rakkautta. Meistä jokaisella on vapaus kuolla eli vapautua elämästä milloin tahansa.

Siksi niin "menetetyn" rakkauden kuin kuolemankin sureminen johtaa lopulta kärsimykseen. Surun tarkoitus on kohottaa epätoivoisen ja ahdistuneen tunnetilaa kohti toiveikkuutta ja oman itsen ehdotonta rakastamista, joka on meidän kaikkien perusolemus.