Miten pitäisi suhtautua rahaan, jotta se ei aiheuttaisi huolta?

 

Rahan riittävyys on useimmille ihmisille ongelma siksi, että joudumme koko ajan sen kanssa tekemisiin, eli keskitämme huomiomme rahan määrään. Ja kun keskitämme siihen huomiomme, niin keskitymme useimmiten rahasta KIINNI pitämiseen, emme siis sen virtauksesta iloitsemiseen.

Raha on kuitenkin vain energiaa kuten mikä tahansa asia, ja jos annat rahaa pois iloisesti (joku muu saa rahasi), niin saat rahaa myös itse, koska tunnetilasi on ilo ja vapauden tunne. Rahaa voi siis saada lisää keskittymällä tuntemaan VAPAUTTA, huolettomuutta.

Parasta olisi, jos pystyisi olemaan ajattelematta rahan riittävyyttä ja pelkästään luottamaan siihen, että sitä tulee aina "jostain", eli toistaa itselleen: "rahaa voi tulla tuhannella eri tavalla, ei pelkästään palkkana" (raha on ajatusmanifestaatio, ei mitään todella olemassaolevaa).

On myös hyvä muistaa, että myös ns. superrikkaat saattavat olla aivan yhtä onnettomia rahankäyttäjinä kuin köyhemmät, ja se johtuu siitä, että vaikka heillä on paljon rahaa, niin heillä on myös isot menot ja enemmän huolia. Ja jos tottuu rikkauteen, niin myös silloin rahan väheneminen voi aiheuttaa pelkoa (Roope Ankka ei nauti rahoistaan, koska pelkää, että joku ryöstää hänet, hän on siis onneton rahoistaan huolimatta). Rikkaan onnettomuus voi siis olla jopa paljon ahdistavampaa kuin köyhän, mikä on paradoksi, mutta totta. Rikkaalla on "monta rautaa tulessa" joka aiheuttaa stressiä. Kaikki on aina suhteellista.

Eli kannattaa pyrkiä unelmoimaan vauraudesta, unelmatilahan on täydellisen vapauden tunne, jos pystyt unelmimaan korkeassa tunnetilassa (pikkulasten leikki on unelmointia ja he pystyvät usein "tunnetasolla uskomaan unelmiinsa" erottamatta unelmaa ja ns. todellisuutta). Myös meditaatio aikaansaa tuon vapauden ja rajattomuuden kokemuksen.

Negatiivinen suhtautuminen rahaan voi pohjautua myös opittuun syyllisyyteen ja tuomitsemiseen, jos uskoo, että rahasta nauttiminen on turhamaisuutta ja ahneutta. Raha ei ole kuitenkaan koskaan "paha" asia, vain oma asenteemme voi aikaansaada tällaisen tunteen.

Jos joku toinen ihminen on köyhempi, niin muista, että se ei ole sinun syysi, luomme itse oman todellisuutemme!

Raha tekee siis onnelliseksi sen, joka arvostaa rahaa (laajemmin: mitä tahansa vaurautta ja elämäniloa), ja onnettomaksi sen, joka ei arvosta - eli joka ei arvosta pohjimmiltaan itseään eikä omaa oikeuttaan nauttia elämästä. Rahan määrä on toisarvoinen asia.

Rahaan liittyviä negatiivisia uskomuksia voi tietoisesti muuttaa positiivisiksi harjoittelemalla sekä aineettomien asioiden että materian arvostamista. Olemme elämämme aikana toivoneet niin paljon rahaa, että sitä ei siis tarvitse erikseen pyytää. Ainoa asia, joka estää rahan virtaamisen luoksemme olemme me itse.

Eli lyhyesti: Kun maksat laskua, ostat jotain, maksat veroja, maksat sakkoja...niin iloitse, että joku muu saa rahasi. Ja tuo toinen ihminen on todellisuudessa sinä itse, emme ole erillisiä!