Ongelmia ei ole olemassa, on vain niiden luomia suurenmoisia ratkaisuja

 

Negatiivisessa tunnetilassa ollessasi sinua ärsyttää lause: "Ei ole olemassa ongelmia, on vain haasteita, joita rakastat, ja jotka johtavat siksi voittoon." Ja sinua ärsyttää tuo lause juuri siksi, että se on totta. Negatiivinen tunnetilasi kertoo siis siitä, että korkeamman minäsi mielestä tuo lause ON totta, kun taas sinä et matalassa tunnetaajuustilassasi voi juuri nyt nähdä sen totuudellisuutta. Jos se nimittäin ei olisi totta, niin sinä et tuntisi lainkaan tuota negatiivista tunnetta. Tunnetilamme ovat aina ja poikkeuksetta indikaattoreita siitä, onko kullakin hetkellä ajattelemamme ajatuksemme, tai sanomamme sanat, totta vai epätotta.

Juuri ongelmat ja kysymykset mahdollistavat sen, että olemme ihmisolentoina yli päätään olemassa, ja että olemme täydellisen vapaita Luojia, ajatustemme todellistajia. Aivan kuten tietnviitatkin mahdollistavat sen, että niiden ohjaamina tiedämme, minne olemme menossa. Tienviitta ei ole olemassa siksi, että se estää kulkumme tienviittaa PÄIN (vs. ongelman tuijottaminen), vaan tienviitta on olemassa siksi, että se ohjaa meitä tienviitasta poispäin, tienviitan osoittamaan suuntaan.

Seinä ei ole olemassa siksi, että sinun tulisi yrittää kulkea läpi seinän ("läpi harmaan kiven"), tai että sinun tulisi hakata päätäsi tuohon seinään, jonka koet "vankilana" (vaikka lopettaessasi tuon hakkaamisen koetkin toki onnellisuutta, koska lopetit pääsi hakkaamisen), vaan seinä on olemassa siksi, että löytäisit seinänviertä eli helpointa polkua pitkin  kulkemalla oven, jonka kautta sinun on paljon kivuttomampaa kulkea ulos, kuin yrittämällä rikkoa seinä päätäsi siihen hakkaamalla, ja päästä sitä kautta ulos. 

Edes vankilaan suljettu ihminen ei ole vankilan vanki, jos hän kykenee vapauttamaan mielensä, eli jos hän pyrkii arvostamaan vankeuttaan, esimerkiksi opiskelemalla tai meditoimalla, koska onnellisuus ei ole koskaan mitään muuta, kuin korkea tunnetila, jota tunnemme itse. Onnellisuutta eivät siis aikaansaa miellyttävät olosuhteet, eivätkä onnettomuutta aiheuta epämiellyttävät olosuhteet. Vaan kyse on siitä, mistä näkökulmasta tarkastelemme itse olosuhteitamme. Eli onnellisuutta on aina vain onnellisuuden tunne itsessään. Tästä syystä myös todella miellyttävissä olosuhteissa elää ihmisiä, jotka ovat musertavan onnettomia, koska he tietävät sisäisesti, että nuo suurenmoiset olosuhteetkaan eivät voi tehdä heitä takuuvarmasti onnellisiksi, jolloin he matalassa tunnetaajuustilassaan kokevat, että ei ole olemassa MITÄÄN ns. maallista mikä voisi tehdä heidät onnellisiksi - hehän ovat jo saaneet (materiaalisesti) ns. kaiken. Tällaisia syvän masennuksen tunteita kokevat esimerkiksi hyvin varakkaat ihmiset, jotka eivät rakasta itseään, eivätkä siksi ole myöskään löytäneet rakastavia ihmisiä ympärilleen, koska rakkauden tunne voi olla olemassa vain meissä itsessämme, ja jos et itse tunne rakkautta, et vedä myöskään puoleesi muita ihmisiä, jotka rakastaisivat sinua. 

Raha antaa meille vapautta, mutta myös rahan mahdollistama vapaus voi olla "vankila", jos emme ole vapaita sisäisesti, eli jos emme usko itse omaan vapauteemme.

Rakasta siis kaikkia ongelmiasi tiedostaen, että ihan jokainen niistä on askel kohti ratkaisua, jonka jokainen noista ongelmista itsessään on luonut. Ongelmia ei siis ole olemassa ilman ratkaisuja, eikä myöskään vastaavasti ratkaisuja ole olemassa ilman ongelmia. Kysymys mahdollistaa vastauksen, ja vastaus edellyttää kysymistä. Ja tunnetasolla ongelmia ei ole lopulta lainkaan olemassa silloin, jos oivallat niiden luomien ratkaisujen suurenmoisuuden jo silloin, kun ongelma on näennäisesti vielä "olemassa". Eli koska ratkaisu on suurenmoinen, niin myös ongelma, joka sai aikaan tuon ratkaisun, on suurenmoinen (dualismi).

Voit millä hetkellä tahansa päästä siirtymään mistä tahansa ei-toivotusta olosuhteesta toivomiisi olosuhteisiin, arvostamalla itseäsi, kanssaihmisiäsi, ja sellaisia asioita, joita olet jo manifestoinut. Ja kun alat tietoisesti aikaansaada ja kokea tällaista "todellisuustasojen metamorfooseja", tunnetaajuustasoasi muuttamalla, niin uskomuksesi tällaisten - jopa välittömien - muutosten mahdollisuuteen vahvistuu, jolloin elämäsi muuttuu kirjaimellisesti taianomaiseksi, ja sinä itse olet tuo taikuri ja alkemisti.

Todellisuutesi, jonka havaitset "olevaksi",  perustuu siis vain ja ainoastaan omiin uskomuksiisi. Jos elät pimeydessä, niin et näe valoa siksi, että havainnoit pimeyttä, etkä usko valon olemassaoloon, vaikka tuo valo olisi vain ohuen sumuverhon takana. Jos syntyisit maailmaan pilvisenä päivänä, ja kuolisit samana päivänä, näkemättä koskaan aurinkoa, niin et uskoisi, että aurinkoa on lainkaan olemassa. Mutta silti pimeydessä koko elämänsä elävät eläimet ja organismit kokevat nekin harmoniaa ja elämäniloa, koska niiden valo on sisäistä. 

Jos kuljet polkua, ja tuijotat maata jalkojesi alla, niin uskot, että todellisuus on pelkkää hiekkaa, vaikka horisonttiin katsomalla voisit nähdä todellisuutesi aivan toisenlaisena.

Jos uskot, että virus on pelottava, ja että se aiheuttaa väistämättä sairauden, niin sairastut saatuasi viruksen elimistöösi, tai viimeistään silloin, kun lääkäri diagnoosillaan vahvistaa negatiivista pelkouskomustasi. Mutta jos uskot, että elimistölläsi on kyky vastustaa viruksia, ja palauttaa harmonia, eli että terveys onkin elimistössäsi vallitseva solujen, bakteerien ja virusten tasapainotila, eli että myös bakteerit ja virukset ovat olennaisen tärkeitä osia tuossa harmoniassa (virusten aiheuttamat sairaudet myös mahdollistavat esim. monien sellaisten ihmisten kuoleman, jotka eivät halua enää elää), niin pysytkin terveenä, koska uskot terveyden mahdollisuuteen, ja haluat elää.

Jos uskot fyysiseen vanhenemiseen, niin vanhenet. Solusi uusiutuvat koko ajan, eli jos uskoisit nuorentuvasi, niin nuorentuisit. Jos pelkäät lihovasi, niin lihot, koska kaikki mitä pelkäät, lisääntyy. Jos haluat laihtua, ja uskot laihtuvasi, niin laihdut helposti, koska korkea tunnetilasi inspiroi sinua syömään ja liikkumaan siten, että toiveesi laihtumisesta todellistuu. Jos uskot, että voit ansaita rahaa vain tekemällä kovasti töitä, niin uskomuksesi toteutuu, etkä voi saada rahaa helposti. Mutta jos uskot, että rahaa voi "sataa taivaasta", tai että sinulla on tuhansia muita hyvin helppoja tapoja saada rahaa, niin näin todella tapahtuu, sillä toiveesi todellistuu, jos uskot siihen, ja intuitiosi ohjaa sinut helpointa mahdollista polkua pitkin noiden rahojen luokse. Jos uskot, että olet yksinäinen, niin tunnet yksinäisyyttä myös silloin, kun ympärilläsi on paljon ihmisiä. Jos uskot, että kukaan ei rakasta sinua, niin et koe rakkautta silloinkaan, kun lähelläsi on sinua rakastavia ihmisiä. Jos uskot lapsettomuuteesi, niin et voi saada lapsia, koska yrität saada niitä, sillä yrittäminen negatiivisena tunnetilana estää lasten saapumisen elämääsi. 

Jos uskot liikenteen sujuvuuteen, etkä pelkää onnettomuuksia, niin voit ajaa huoletta vilkkaassakin liikenteessä, sillä korkeampi minäsi kertoo sinulle tuossa huolettomuuden tunnetilassa joka hetki, miten sinun tulee missäkin tilanteessa reagoida, jotta voit jatkaa matkaasi esteettä eteen päin Esim. Egyptin pääkaupungissa Kairossa on meidän suomalaisten näkökulmasta täysin kaoottinen liikenne, mutta onnettomuuksia tapahtuu siellä silti - suhteellisesti arvioituna - melko vähän, koska autoilijoista suurin osa uskoo liikenteen sujuvuuden olevan "allahin kädessä" ("insallah", "jos allah suo"), joka on täsmälleen sama lause kuin "herran huomaan", ja tuo "herra" on alunperin ollut sama sana kuin "allah" eli "elohim", "korkea tietoisuus", korkean tunnetaajuuden tila.

Elämämme perustuu siis täydelliseen vapauteemme luojina, ja on joka ikinen hetki täynnä mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joita nk. ongelmamme ja kysymyksemme jatkuvasti luovat. Elämä on siis jatkuvan muutoksen tila, loputon seikkailu, jossa yhdessä kaltaistemme eli kanssaihmistemme, ja muiden olevaisten (kasvit , eläimet, mineraalit ja alkuaineet) kanssa laajennamme todellisuuttamme, ja nautimme siitä, että löydämme ratkaisuja ongelmiimme ja vastauksia kysymyksiimme. Mutta kärsimystä koemme silloin, jos kieltäydymme näkemästä ongelman luomaa ratkaisua, jolloin valitsemmekin vaikeamman polun - joka kuitenkin sekin johtaa lopulta tuon ratkaisun löytämiseen. Mutta juuri täydellinen vapautemme mahdollistaa myös kärsimyksen kokemuksen, eli elämän kokemisen vaikeana ja epämiellyttävänä.

Ole siis täydellisen vapaa iloitsemaan elämästäsi, ja valitse joka hetki onnellisuuden tunne, rakastamalla täysin ehdottomasti kaikkea, kaikkia, ja Kaikkea Mikä On.

Sillä Sinä Olet Luoja.