Sinä Olet Luoja

  Oletko joskus kohdannut ihmisen, joka valittaa ja kritisoi paljon, ja joka on eri mieltä lähes kaikesta, mitä sanot? Ihmisen, joka haluaa hallita muita ihmisiä? Ihmisen, joka tuomitsee ja säälii usein? "Täällä haisee!" "Olet väärässä!" "Minä tiedän, kuka on syyllinen ja kuka uhri!" "Et sinä voi mistään mitään tietää!" Koska hän on jo kokenut elämää, niin hän kyllä yrittää olla "möläyttämättä" negatiivisia ajatuksiaan (hän on loukannut monia ihmisiä, ja on siksi yksinäinen), mutta vaikka hän ei sanoisi mitään hänestä näkee, että hän haluaisi sanoa ns. suorat sanat. Ole iloinen, että tapasit tuon ihmisen, koska hänen seurassaan ollessasi ymmärrät hyvin konkreettisesti, että emme voi nauttia elämästämme, jos olemme koko ajan huolissamme siitä, mitä muut ihmisen ajattelevat. Jokainen vihainen, katkera ja ylpeä ihminen vastaanottaa negatiivista ajatusvirtaa mieleensä - silloinkin, kun hän ei itse haluaisi niin tehdä. Hänen ylpeytensä johtu...

  Onko ns. korkea tietoisuus "joka kaikkea tätä olevaisuutta havaitsee" olisi olemassa ilman meidän subjektiivisia havaintojamme olevaisuudesta ja maailmasta? Ei ole. Tietoisuutta, "joka kaikkea tätä havaitsee" ei ole olemassa ilman manifestaatioita eli subjektiivisia kokemuksia jostakin, siis jotakin koettua tai havaittua. Sielujakaan ei ole ilman, että sielu kokee olevansa. Jin on koska on jang ja jang on koska on jin. Mitään ei siis todella ole, ei myöskään korkeampaa olemustamme, "jumalista" puhumattakaan. "Jumala" korkeampana olentona on egoistisen mielen luomus ja heijaste. Vain meidän kokemuksemme olevaisuudesta mahdollistaaa siis myös korkeamman olemuksemme ns. olevaisuuden eli kokemuksen olevaisuudesta. Mehän olemme koko ajan myös korkeampaa tietoisuutta,. Ja siksi - ja vain siksi - tunnemme tunnetiloja, jotka kertovat, kuinka kaukana kullakin hetkellä (ikuisuudessa) olemme tuosta omasta korkeammasta minästämme.

  Kollektiivinen uni ("joukkopsykoosi") on pelkkä illuusio - emme koskaan näe muiden ihmisten kanssa täsmälleen samanlaista todellisuusunta - mutta voimme kuvitella sellaisia olevan, jos monet ihmiset ympärilämme esim. pelkäävät sotaa. Illuusio johtuu siitä, että vastaanotamme samalla taajuudella olevien ihmisten kanssa samantyyppisiä kollektiivisia ajatusvirtoja, ja vedämme puoleemme myös siis noita samalla taajuudella eli samassa uskomustilassa olevia ihmisiä, jolloin syntyy vaikutelma, että KAIKKI ihmiset pelkäävät sotaa. Ympärillämme on myös ihmisiä, jotka eivät pelkää sotaa, mutta emme joko kiinnitä huomiotamme heihin - tai jos pelkomme sotaa kohtaan on hyvin voimakas (ei-toivottu ajatus sodasta luo hyvin voimakkaan toiveen rauhasta), niin havaitsemme heidät, ja heidän pelottomuutensa ärsyttää meitä. Ärsytys johtuu siitä, että haluaisimme olla heidän laillaan pelottomia (korkeampi olemuksemme ei koskaan pelkää mitään), mutta emme ole. Myös ns. maailmanlaajuiset trendit j...

  Arvokkaat avaimet mielenrauhaan ja onnellisuuteen eivät maksa mitään. Ne ovat syntymälahjasi: -Sattumaa ei ole, harmonia vallitsee aina kaikilla taajuuksilla eli kaikissa todellisuuksissa. Kaikkeuden synkronia perustuu fysiikkaan, ei korkeampien olentojen mielivaltaan. -Onni on aina myös näennäisessä onnettomuudessa, ja valitset itse vastoinkäymisesi. Ne ovat kuin tienviittoja, jotka ohjaavat sinua toiveitasi kohti. -Tunnetilat ovat aina suhteellisia. Jos olet onnellinen nykyisissä olosuhteissasi, niin olet täsmälleen yhtä onnelinen, kuin kuka tahansa kuvittelemasi "parempiosainen" - tai onnellisempi. -Emme koskaan tavoita täydellisiä olosuhteita elämässä. Keskeneräisyys on elämän olemus. Hetki, jota juuri nyt koet todeksi, on täydellisin mahdollinen hetki. Olet siis "lottovoittaja", koska olet hengissä. -Koet aina sitä, mitä itse olet. Tunne siis iloa ja rakkautta ja rakkaus ja iloiset asiat löytävät sinut. -Kun kuolet, niin vapaudut, negatiiviset tunteesi ja pel...

  Oletko joskus kokenut, että joku toinen ihminen on "ilonpilaaja"? Oletko kenties jopa elänyt tällaisen "ilonpilaajan" kanssa, eli hän on läheisesi? Hyvä! Olet saanut tilaisuuden ymmärtää, että olet ITSE aina vastuussa iloistasi ja suruistasi, eli tunnetiloistasi. Jos kuitenkin jatkat tuo toisen ihmisen syyttämistä, niin et ole tätä totuutta vielä ymmärtänyt, ja vedät edelleen puoleesi "ilonpilaajia" -kunnes vihdoin oivallat, että voit valita tunnetilasi joka hetki itse, olosuhteista ja muista ihmisistä täysin riippumatta. "Kukapa kissankaan hännän nostaisi, ellei kissa itse". Ja kissa ei ole ylpeä, vaan se tuntee oman arvonsa. Kissan elämäniloa ei siis voi pilata.

  Pitääkö tiedostamattomia negatiivisia tunnemuistoja yrittää "kaivaa" esiin? Kaikki, mihin kohdistamme huomiomme, lisääntyy ja vahvistuu aina. Siksi ei kannata yrittää kaivaa esiin sellaista, jota ei muista, vaan pyrkiä vain kohtaaman tuo pelko itsessään, mielenrauhan tilassa. Kun hyväksymme pelon emmekä yritä vastustaa sitä, niin pelko pienenee. Ja positiivisten kokemusten kautta pelosta voi päästä eroon kokonaan. Jos muiston aiheuttanut kokemus on tarpeen "kohdata", niin siihen tulee mahdollisuus, jos itse sallimme niin tapahtua (esim. hypnoosissa). Monesti "dramaattisia" kokemuksia käsiteltäessä "kärpäsestä tulee härkänen". Se, minkä olisi voinut jättää vain taakseen, aktivoituukin nykyhetkessä. Näin käy esim. silloin, jos lapsi on kokenut hyvin pienenä seksuaalista ahdistelua, ja aikuiset kauhistelevat sitä. Jos lapsi on tietoinen tapahtuneesta, hänen tulee ennemmin tai myöhemmin oman itsen arvostamisen kautta hyväksyä tapahtunut ja pyrkiä t...

  Saraudet ovat "karmallisia" kuten kaikki muutkin kokemuksemme, eli olemme luoneet ne itse, mutta miksi tuollaisten kuviteltujen karmojen ajatteleminen ei ole aina hyödyllistä? Karma on seuraus syystä, ja siksi karmaallisuuteen uskominenkin on aina itseään todellistavaa: Jos ihminen on positiivisessa mielentilassa ja uskoo paranevansa, hän paranee (plasebo). Eli jos ihminen arvostaa sairauttaan ns. mielentilaindikaattorina, sairautta ei enää tarvita ja elimistö palaa harmoniatilaan eli terveyden tilaan. Myös fyysinen kuolema on harmoniatila. Jos ihminen on negatiivisessa mielentilassa ja uskoo sairastuvansa, hän sairastuu (nosebo). Negatiiviseen karmaan uskominen ja siihen keskittyminen siis vain vahvistaa tuollaista karmaa, koska luomme ns. kohtalomme ajatuksillamme, ja aktiiviset ajatuksemme eli uskomuksemme todellistuvat aina. Monet ihmiset pyrkivät selittämään pahaa oloaan tässä elämässä esim. menneiden elämien "karmaveloilla" (tai "jumalan" rangaistu...