Älä keskity "mystiikkaan", jos se ahdistaa sinua

 

Onko meidän pakko hyväksyä se, että elämä on "loputon mystinen mysteeri"?


Ei ole. Voit luopua kaikesta mystiikkaan uskomisesta kokonaan vaikka heti, jos et halua sellaiseen uskoa.


Muista, että sinun huomiosi kohde aktivoituu aina. Ja tämä koskee myös "mystiikkaa"!


Mikään ei siis ole "mystistä" ellemme itse näe sitä sellaisena. Paranormaaleiksi kutsutut kokemuksetkaan eivät ole "mystisiä", jos koet ne täysin luonnollisina.


Kaikki ihmiskunnan luomat suunnattomat ajatusvirrat, jotka kertovat mystisistä asioista, uskonnoista, salatieteistä ym. ovat lopulta vain ajatusenergiaa, jota joko vastaanotamme tai emme vastaanota.


Monelle herkälle ihmiselle, joka ajautuu "mystiikan syövereihin" on tarjolla myös toinen vaihtoehto eli todellisuuden ajatteleminen "olemattomana".


Esimerkkinä tästä jälleen oma äitini, joka ahkeran meditoinnin seurauksena sai vieraakseen avaruusolentoja toisesta todellisuustasosta. Hän kertoi, että ei olisi oikeastaan halunnut tavata heitä. Tuo kohtaaminen oli "totta", mutta ei välttämättä mielenrauhan kannalta hyväksi.


Myös kemiallisilla aineilla aikaansaadut "sielunmatkakokemukset" joskus vain ahdistavat ihmisiä (esim. ayahuasca ja muut psykoaktiiviset aineet). Jos nimittäin "puhdistamme" jotain jonka uskomme olevan "sielumme taakkana", niin itse asiassa kohdistamme huomiomme tuohon kuviteltuun taakkaan.


Yhtä hyvin voisimme ajatella, että sieluja saati niiden "taakkoja" ei ole lainkaan olemassa, kuten myös Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama on sanonut.