Onko yhteistyössä voimaa?

 

Onko yhteistyössä voimaa?


Vastaus riippuu täysin yksilöstä, joka kokee olevansa sosiaalisen yhteisön tai yhteistyöhankkeen jäsen. Kaikki ajattelevien olentojen perustamat sosiaaliset yhteisöt ja yhteistyöhankkeet perustuvat osittain myös pelkoon eli egon tunteisiin.


Ja tämä johtaa siihen, että osa yhteisön jäsenistä on aina tyytymättömiä. Yhteisölleen uskollinen ja velvollisuudentuntoinen ihminen uhraa aina itsensä yhteisön eteen eikä siis rakasta itseään - eikä voi kunnioittaa tuon yhteisön muita jäseniä.


Tällaisia yhteisöjä ovat esim. valtiot, kansakunnat, heimot, vähemmistökulttuurit, uskonnolliset yhteisöt, eri alojen yhdistykset, poliittiset puolueet, luonnonsuojelujärjestöt, koulut, yritykset, kaupalliset yhteisöt - ja jokainen suku, perhe ja parisuhde.


Jos ihmiset siis YRITTÄVÄT olla uskollisia yhteisölle, niin he eivät ole viisaita - ja jossain vaiheessa he alkavat syyttää tuota yhteisöä ja muita ihmisiä omista pettymyksistään.


Esimerkiksi demokratia valtiomuotona on aina jossain määrin "purnauskulttuuria" ja teatteria, jossa vallassa olevat puolueet vaihtuvat koko ajan ja vallassa olevaa puoluetta arvostellaan. Elämäänsä tyytymättömät äänestäjät kuvittelevat, että syyllinen heidän omiin epäonnistumisiinsa on hallitus tai eduskunta, tai muut "väärässäolijat".


Yhteistyöhankkeita ovat myös pyramidihuijaukseksi kutsutut, vaurastumiseen tähtäävät hankkeet. Ne eivät ole alun perin olleet "huijauksia" (esim. 1970-luvun ns. kiertokirjeet) vaan niiden perustajat ovat ymmärtäneet elämän energian jatkuvan liikkeen lisäävän jatkuvasti mahdollisuuksia ja vaurautta (energian liikehän ei koskaan pysähdy). Pyramidin alaosassa olleita ei siis ole halveksittu, vaan on ymmärretty heidän korvaamaton arvonsa pyramidin pohjana.


Yritys ei voi menestyä ilman työntekijöitä. Perhe ei voi menestyä ilman sen jäseniä, jotka parhaimmillaan "puhaltavat yhteen hiileen". Valtio ei voi olla olemassa ilman kansaa ja veronmaksajia. "Huijaus" voi tapahtua vain, jos huijauksen kohde kokee tulavansa huijatuksi.


Pelokas ihminen syyttää muita epäonnestaan, koska ei pelkonsa sokaisemana näe omaa osallisuuttaan siihen, mitä hän kokee.


Kun ihmiset eivät vielä ajatelleet yhtä paljon kuin nykyisin heimoyhteisö muistutti enemmän eläinlaumaa, jossa yhteisön jäsenet kokivat olevansa konkreettisesti yhtä, siis "laumasielu". Jos yksi jäsen kuoli niin uusi lapsi korvasi kuolleen. Yhteisön jäsenet kokivat aidosti olevansa turvassa yhteisössään, mutta myös muita heimoja ymmärrettiin kunnioittaa. Tällainen kunnioituksen muoto on ollut esim. lahjoituskultti, jossa naapuriheimolle lahjoitetaan suuri määrä tavaraa. Shamanistisesti ajatteleva ihminen ymmärsi, että jos luopuu materiasta kunnioituksen mielentilassa, niin ei menetä mitään vaan oma vauraus vain lisääntyy.


Kun annat itsestäsi (energiakentästäsi) arvostaen muille ihmisille - joko materiaalista tai henkistä pääomaa - niin saat itse, koska multiversumissa jokainen myönteinen ajatus on manifestaatio, joka laajentaa aika-avaruutta.