Ihmiskunta rakastaa iloa tuottavia elämyksiä, ei tärkeilyä

 

Miksi ihmiskunta on aina rakastanut viihdetä, huumoria, romantiikkaa, tarinoita, sirkusta, energistä musiikkia, tanssia, laulua, kauniita muotoja ja värejä, herkullisia ruokia, huumaavia tuoksuja, upeita rakennuksia, eksoottisia kulttuureja, eläin- ja kasvilajien moninaisuutta, urheilua, kilpailuja, leikkejä, messuja, festivaaleja ja muita yleisötapahtumia?


Kaikki, mikä kohottaa tunnetilaamme, laajentaa näkemyksiämme ja inspiroi mielikuvitustamme on meille hyväksi.


Onko kaikki taide, kulttuuri ja tiede siis ihmiselle hyväksi?


Jos olet kiinnostunut taiteesta siksi, että se on yleisesti arvostettua, "parempaa kulttuuria", mutta et itse nauti tuosta taiteesta, niin taide ei ole sinulle hyväksi.


Jos yrität lukea laadukasta kirjallisuutta ja mestariteoksia tai opiskella tiedettä, mutta et ole innostunut siitä, mitä luet ja opiskelet etkä koe oivalluksia, niin olet korkeintaan tärkeilevä ja ylpeä, mutta et iloinen.


Jos menet oopperaan tai balettiesitykseen siksi, että haluat olla kultturelli ja näyttäytyä ns. sivistyneiden ihmisten seurassa, ja sinua hävettää se, että puolisosi nukahtaa esityksen aikana, niin kulttuuriharrastuksesi ei tuota sinulle tyydytystä eli nautintoa. Olet enemmän kiinnostunut siitä, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat, kuin mitä itse koet ja tunnet.


Jos olet kiinnostunut politiikasta, yhdistystoiminnasta, uskonnoista, hyväntekeväisyydestä ja julkisista keskusteluista siksi, että haluat osoittaa olevasi oikeassa, hyvä ihminen ja "voittajien puolella", säälien tai vastustaen "häviäjiä", niin taistelet muita ihmisiä vastaan etkä siis ole mielenrauhan tilassa.


Asioiden tekeminen sosiaalisista syistä ei suinkaan aina ole hydyllistä, koska hyödyllistä on vain sellainen toiminta, joka tekee meidät itsemme iloisiksi.


Toiminta egon tunnetiloissa on onnellisuuden teeskentelyä.


Teeskentelystäkin on kyllä hyötyä, koska voit teeskennellessäsi havaita, että teeskentely ei ole mukavaa vaan ikävystyttävää - ja sellaisena lopulta ilotonta, kärsimystä tuottavaa.


Aidosti rohkea ihminen kulkee aina omia polkujaan ja pyrkii halitioitumaan nykyhetkestä, muiden mielipiteistä välittämättä.