Ihmiskunnan kärsimyksen syy on egoismi - ja myös hyväätarkoittava sääli on egoismia

 

Egoismi on ainoa asia, joka aiheuttaa ihmiskunnalle kärsimystä, ja egoismia on myös hyväätarkoittava sääliminen ja "hyvien asioiden" puolesta taisteleminen.


Ongelmana egoistisessa taistelussa on se, että se mikä on itse kunkin yksilön mielestä "hyvä asia" on aina vain mielipide, ei yleinen totuus.


Kalastaja Pentti Linkola -vainaa halusi pelastaa maapallon vähentämällä ihmisiä. Pelastiko Linkolan uhrautuva moralismi luonnon?


Feministit ovat halunneet pelastaa tytöt ja naiset taistelemalla heidän oikeuksiensa puolesta ja kertomalla, millaisia heidän tulee olla ollakseen onnellisia. Onko feminismi pelastanut naiset? Miksi esim. seksityö on yhä suositumpaa? Miksi yhä useaampi nainen joutuu romanssihuijarin uhriksi? Miksi perheväkivalta ei ole loppunut? Miksi tasa-arvo ei ole toteutunut?


Sovinistit ja miesasialiike ovat halunneet taistella miesten perinteisen valta-aseman ja oikeuksien puolesta. Ovatko miehet onnellisempia tuon taistelun seurauksena? Onko naisviha ollut hyödyllistä? Miksi moni mies on yksinäinen ja katkera, vaikka hän on feministien mielestä sukupuolensa takia "paremmassa asemassa" kuin naiset?


Pelkoon perustuvat uskonnot ovat pyrkineet tuhansia vuosia pelastamaan ihmiskunnan "helvetiltä" taistelemalla "syntejä" vastaan ja säälimällä heikompia. Onko taivastelu ollut hyödyllistä? Onko "maanpäällinen taivas" saatu aikaan tuomitsemalla ja pelkäämällä "jumalaa ja saatanaa"?


Rasisminvastainen liike on pyrkinyt taistelemaan "rasismia" vastaan tuomitsemalla "rasistit" ja säälimällä "rasismin uhreja". Ovatko ennakkoluulot vähentyneet vai lisääntyneet tämän taistelun seurauksena?


Ns. sateenkaariliike on taistellut seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta ja moni seksuaalivähemmistöön kuuluva on ylpeä omasta seksuaali-identiteetistään. Miksi ylpeys ei ole tehnyt heistä kaikista onnellisia?


Lääketiede on pyrkinyt pidentämään ihmiskunnan elinikää kehittämällä hoitoja ja lääkkeitä, joiden avulla ihmisiä voidaan pitää hengissä silloinkin, kun he itse eivät haluaisi olla enää hengisssä tai kun he ovat koomassa. Mitä enemmmän lääkkeitä kehitetään, sitä enemmän ilmaantuu uusia sairauksia, dementia saa monet pakenemaan todellisuutta hyvinvointivaltioissakin ja maapallon väkimäärä lisääntyy etenkin köyhemmissä maissa voimakkaasti, mikä aikaansaa nälänhätää. Onko taistelu kuolemaa ja sairauksia vastaan ollut hyödyllistä?


Kaikki yritykset hallita maailmaa ja muita ihmisiä ovat hyödyttömiä tai vahingollisia, koska voimme auttaa muita ihmisiä ja maailmaa vain, jos autamme ensin itseämme eli pysymme intuitiotilassa.


Taistelun voittaminen on aina näennäistä sankaruutta, koska kun taistelet, et ole itse aidosti rohkea ja selkeyden mielentilassa, jossa löytäisit parhaat ratkaisut ongelmiin.


Todellinen sankari ei ole se, joka kaivaa itselleen ja muille kuopan ja nousee sitten "sankarillisesti" tuosta kuopasta ylös.


Todellinen sankari on se, joka nauttii omasta elämästään ja joka kykenee siksi omalla esimerkillään auttamaan myös muita löytämään elämänilon.


Kaikki ongelmat luovat ratkaisuja, mutta löydämme ratkaisut paljon helpommin, jos olemme rohkeita eli lopetamme taistelun.