Yleisökysymys: "Jos minä alitajuisesti toivon, että muutama ns. 'ystäväni' muuttaisi paikkakunnaltani pois, niin voiko olla myös niin, että nämä ns. ystävänikään eivät suhtaudu myötämielisesti minuun?”


 

Vastaus riippuu siitä, mitä tarkoitetaan sanalla ”alitajuisesti”. Täysin tiedostamaton tunnemuisto ei nimittäin ole aktiivinen, eikä saa aikaan ns. tapahtumaketjua, ei negatiivista eikä positiivista. Ajatus siis voi olla aktiivinen ainoastaan silloin, kun ajattelemme sitä! Eli vetovoiman laki ”tarttuu” vain aktiivisiin ajatuksiin. Muistojen taajuus taas on juuri sellainen, kuin millainen se oli viimeksi, kun tuota asiaa ajattelimme. Eli jos olet joskus ajatellut, että ”muuttaisipa tuo ihminen pois”, niin muistosi tunnetaajuus on negatiivinen. Mutta jos et kuitenkaan ajattele asiaa, niin negatiivinen tapahtumaketju ei saa voimaa.

Esimerkki: Ajattelet, että 'kunpa tuo ihminen muuttaisi pois', ja tunnet ajatuksesi hetkellä negatiivisen tunteen. Negatiivinen tunteesi johtuu siitä, että perusolemuksemme on puhdasta rakkautta, ja siksi siis ajatus siitä, että emme pidä jostain toisesta ihmisestä, saa meidät aina ”eroon korkeammasta itsestämme”, ja tuo rakkaudettomuus siis tuntuu kipuna. 

Ja universumissa ei voi koskaan yrittää hankkiutua eroon mistään, voimme vain vetää asioita ja kokemuksia puoleemme. Kaikki mitä vastustat, lisääntyy aina. Siksi vastustaessasi ketä tahansa toista ihmistä, oli syy siihen mikä tahansa, niin vedätkin puoleesi lisää negatiivisia kokemuksia ihmisistä yleensä. Vastustus siis tapahtuu aina negatiivisessa tunnetilassa, jolloin "hyväkin tarkoitus" vain lisää negatiivisuutta: Vastustaessasi rasismia vedät puoleesi havaintoja rasismista. Vastustaessasi luonnon tuhoamista vedät puoleesi havaintoja luonnon tuhoutumisesta. Vastustaessasi väkivaltaa vedät puoleesi havaintoja väkivallasta. Vastustaessasi epätasa-arvoa vedät puoleesi havaintoja ja kokemuksia epätasa-arvosta. Jos et arvosta itseäsi, niin vedät puoleesi ihmisiä, jotka eivät hekään arvosta itseään - eivätkä sinua.

Eli jos haluat "parantaa maailmaa", niin voit tehdä sen vain ehdottoman rakkauden tunnetilassa. Et siis voi koskaan "tulla onnelliseksi korjaamalla olosuhteita", vaan sinun tulee ensin tuntea onnellisuutta, jolloin sallit olosuhteet, jotka tekevät sinut onnelliseksi jatkossakin.

Mutta palataan kysyjän tilanteeseen, jossa ihmiset eivät siis pidä toisistaan. Jos sinä siis ajattelet negatiivisia ajatuksia toisesta ihmisestä, ja tuo toinen ihminen ajattelee samaan aikaan samalla tavalla negatiivisesti sinusta, niin saat häneen  tunnetason yhteyden, ajatellessasi häntä samalla tavalla kielteisesti. Olette siis ”samalla kanavalla”, ”samassa veneessä”, ”vakka ja kansi”.

Jos taas sinä ET ajattele ”pahaa” tuosta toisesta ihmisestä, mutta hän puolestaan tuntee parhaillaan negatiivisia tunteita sinua kohtaan, niin tuo toinen ihminen ei saa sinuun tunnetason yhteyttä, koska olette eri taajuudella. Eli esimerkiksi ”musta magia”, tai voodoolla vahingoittaminen, on mahdollista vain silloin, jos ihminen, jota halutaan vahingoittaa, tuntee arvottomuutta, pelkää tai on vihainen, eli on samalla negatiivisella taajuudella pahaatarkoittavan maagikon kanssa.

Tai jos et pidä jostain ihmisestä (ja tuo toinenkaan ihminen ei pidä sinusta), mutta et kuitenkaan ajattele tuota toista ihmistä, niin hän voi  asua vaikka kuinka lähellä sinua, ettekä ajaudu tekemisiin toistenne kanssa, koska ”eripuranne ei aktivoidu”.

Mutta huomaa: Koska se, että sinä et pidä jostain toisesta ihmisestä, johtuu aina siitä, että tuo toinen ihminen peilaa jotakin ominaisuutta, joka on SINUSSA itsessäsi, niin korkeampi minäsi haluaa puhdistaa tuon negatiivisen tunnemuiston, ennemmin tai myöhemmin. Sillä me ”olevaiset” maapallolla emme ole perusolemukseltamme erillisiä, vaan me olemme kaikki samaa, puhdasta positiivista energiaa.

Ja vanha, negatiivinen tunnemuisto, pääsee puhdistumaan silloin, kun olet itse korkeassa tunnetilassa, eli resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa. Tästä johtuu se, että juuri silloin, kun olet hyvin iloinen, niin saatatkin törmätä ”vanhaan ongelmaan”, tai ihmiseen, josta et ole pitänyt. Tämä tapahtuu siis siksi, että juuri tuossa korkeassa tunnetilassa voit puhdistaa negatiivisen tunnemuistosi, ja päästä siitä lopullisesti eroon. Eli voit nähdä tuon toisen ihmisen "korkeamman minäsi silmin". Epämieluisia muistoja ei siis ole koskaan pakko aktivoida, olemme täysin vapaita, mutta koska ”rakkaus sammuttaa aina vihan”, ja perusolemuksemme on aina puhdasta rakkautta, niin sanonta: ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” toteutuu kuitenkin lopulta aina. Ja tämä tapahtuu viimeistään silloin, kun fyysisen kuolemamme hetkellä tunnemme täysin puhdasta rakkautta kaikkia ja kaikkea kohtaan.

”Kaunan kantaminen” toiselle ihmiselle on siis todellisuudessa aina vain kaunan tunnetta omaa itseämme kohtaan.




Kommentit